Lemmenjokilaakso – kulku kultamaiden sydämeen
Njurkulahdesta Kultasatamaan kulkeva Lemmenjokilaakso seuraa jokea noin 22 kilometrin matkan. Kesäisin Lemmenjoki ei ole vain virtaava vesi – se on myös tarinankertoja. Joella kulkee aikataulutettu jokivene, ja sen rantoja seurailee merkitty retkipolku. Laakso paljastaa salaisuutensa vaeltajalle vähitellen: harvahkojen mäntyjen lomasta, hiekkapolkuja pitkin ja taukopaikoilla, joilla voi hengähtää pienten metsälampien äärellä. Kauempana joki kulkee maiseman halki kuin kultainen lanka.

Ravadasköngäs – Lemmenjoen helmi
Ravadasköngäs on luonnon oma voimannäyte. Sulamisvesistä syntyvä Ravadasjoki virtaa rauhallisesti, kunnes Lemmenjoen kohdalla se syöksyy kymmenmetrisenä putouksena rotkoon. Vesi kuohuu suurten kivien lomassa ja pyörteilevä virta kiemurtelee kallioiden syleilyssä – kirkkaana, villinä ja vapaana.

Tämä putous ei ole vain maisemallinen nähtävyys – se on kokemus, joka herättää kunnioituksen luonnon voimaa kohtaan. Koska Ravadasköngäs sijaitsee rajoitusalueella, liikkua saa vain merkityillä poluilla. Sinne pääsee joko jalan tai jokiveneellä paikallisten kuljettamana. Eikä ihme, että tämä on yksi puiston rakastetuimmista paikoista.

Joenkielinen – tunturin huipulta avautuva avaruus
Noin yhdeksän kilometrin päässä Njurkulahdesta kohoaa Joenkielinen, tunturi, jonka huipulle johtaa selkeä ja hyvin merkitty polku. Nousu palkitsee: ylhäältä avautuu näkymä, jossa Lemmenjokilaakso levittäytyy jalkojen juureen ja ympäröivät tunturit kaartuvat horisonttiin. Vaelluksen kohokohta ei kuitenkaan ole vain maisema – vaan hiljaisuus. Tuntuu kuin aika pysähtyisi.

Sallivaara – poroerotusten kaikuja
Sallivaaran poroerotuspaikka on yksi Lapin arvokkaimmista kulttuuriperintökohteista. Repojoen varrelta, Inari–Kittilä-tien läheltä alkaa kuuden kilometrin mittainen reitti, joka johtaa entisöidylle erotuspaikalle. Siellä harmaista riu’uista rakennetut aidat ja hirsirakennukset kertovat ajasta, jolloin ihmiset kokoontuivat yhteen – ei vain työn, vaan myös elämän ja juhlan merkeissä.

Poroerotukset kestivät joskus viikkoja. Iltaisin pidettiin markkinoita, tanssittiin ja kerrottiin tarinoita nuotiolla. Nykyisin alueella on autiotupa, telttailualue – ja ripaus entisaikojen tunnelmaa. Kaikki rakenteet entisöitiin 1980-luvulla ja ne ovat Metsähallituksen suojeluksessa osana saamelaisen poronhoidon kulttuuriperintöä.

Matti Mustan kenttä – tarina sitkeydestä
Ylimmäisen Lankojärven rannalla, pienen niityn keskellä seisoo pieni, punertava hirsitupa. Tämä on Matti Mustan kenttä – yksi kansallispuiston rakastetuimmista perinnemaisemista. Tupa rakennettiin 1900-luvun alussa, ja siinä Matti Musta perheineen asui ympäri vuoden. Aiemmin pihapiiriin kuuluivat myös aitta ja navetta, mutta ne ovat kadonneet ajan mukana. Jäljellä on tupa – ja tarinat.

Matti Musta eli sinnikkäästi. Hän laidunsi lehmiä ankarissa oloissa, raivasi peltoja omin käsin ja yritti kuivattaa suolammen niityksi. Hänet tunnettiin jääräpäisyydestään – ja rohkeudestaan. Kun susi uhkasi poroja, Matti lähti sen perään pelkät koivukepit aseinaan. Ja voitti.

Tänä päivänä tupa toimii autiotupana. Se entisöitiin vuonna 1994 Mattin pojan muistojen pohjalta, alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Pihaa hoidetaan yhä vuosittain, ja retkeilijöiden askeleet auttavat pitämään maiseman avoimena – kuten se on ollut jo yli sata vuotta.

Kaapin Jounin kenttä – portti saamelaiskulttuuriin
Lemmenjoen länsirannalla, Njurkulahden kylän kupeessa, sijaitsee Kaapin Jounin kenttä – vanha porotila, joka yhä huokuu menneiden sukupolvien hiljaista arvokkuutta. Se on elävä osa saamelaista kulttuuria ja tärkeä muistutus siitä, kuinka syvälle poronhoidon ja perinteisten elinkeinojen juuret täällä ulottuvat.

---

Vinkkejä matkalle

Valitse reittisi:
Oli matkasi lyhyt tai pitkä, kuljet samoissa maisemissa – jalan tai veneellä.

Kysy paikallisilta:
Lemmenjoki on yhä elävää kulttuurimaata. Paikalliset yrittäjät tarjoavat veneretkiä, opastuksia ja tarinoita, joita ei kirjoista löydy.

Kunnioita luontoa:
Muista, että osa alueista on rajoitettuja. Pysy merkityillä reiteillä ja anna luonnon hengittää.

Avaa aistisi:
Lemmenjoella ei vain katsella. Täällä kuunnellaan hiljaisuutta, tunnetaan sammal jalkojen alla ja nähdään taivas niin laajana kuin mieli.

---

Majoitus

Hotelli Korpikartano on avoinna ympäri vuoden.
Voit varata majoituksen ottamalla yhteyttä sähköpostitse: [email protected]

Korpikartanossa voit kokea luonnon rauhan ja tunnelmallisen majoituksen Menesjärven rannalla. Tarjolla on hotellihuoneita ja keittiöllisiä studioita kahdessa eri rakennuksessa – yhteensä 28 huonetta.

Hotelli sijaitsee Menesjärvellä, pienessä saamelaiskylässä Suomen Lapissa. Inarin kylä, joka tunnetaan saamelaiskulttuurin keskuksena, on vain puolen tunnin ajomatkan päässä. Vuoteen 2005 asti Korpikartano toimi kyläkouluina seudun lapsille. Vuonna 2009 se avasi ovensa matkailijoille.

Hotelli sijaitsee lähellä Lemmenjoen kansallispuistoa, Suomen suurinta kansallispuistoa. Korpikartano on täydellinen kohde rauhaa ja hiljaisuutta etsiville. Menesjärvellä revontulikausi on pitkä, ja Korpikartano onkin tunnettu revontulien ystävien keskuudessa.

Tervetuloa luonnon ja hiljaisuuden ylellisyyteen!

soita nyt-varaus ja tiedustelut

Mobiilipuhelu -klikkaa numeroa +358407774339

klikkaa kotisivuille https://korpikartano.fi/